Tälleen kaksi päivää myöhemmin on ihan kiva päivittää keräyspäivän hetkistä :D
Projektin alussa tuntui ettei homma mitenkään etene yhtään, sitten tulikin jo kaikki piikitykset ja lopulta keräys. Ja nyt se on sitten vähän niinku ohi.. tuli ja meni vaan ihan tosta noin. Olin saanut eräällä kerralla klinikalta mukaan yhden 10mg:n diapamin, joka ohjeistettiin otettavaksi noin 15-30 minuuttia ennen punktiota (aka keräystä), jotta on sitten vähän rauhallisempi. Noh, otin sen sitten hiukan ennen kuin sisälle mentiin klinikalle, ja sepä alkoikin sitten vaikuttaa ihan muutamassa minuutissa. Siellä sitten istuin tuolilla ja odottelin että koska pääsee itse asiaan kun alkoi jo päässä hauskasti heittää..
Paidat sain pitää päällä, mutta housut tottakai piti ottaa pois; sain sitten siihen pukea sellaisen sinisen kietaisuhameen tapaisen suojaksi. Sitten muistaakseni laitettiin vähän kanyylia kyynertaipeeseen ja lähdettiin toimenpidehuoneeseen. Jotain rauhottavaa taidettiin ensin laittaa, vaikea muistaa kun oli sen verran mömmöissä että ajantaju ja kaikki oli ihan kadoksissa. Varsinkin kun edellinen yö oli menny heikosti nukkuessa eikä ollut saanu edes syödä mitään.. huhheijaa! Ainiin, jonkun kipupillerin taisin ottaa ennen toimenpiteeseen menoa.. ja sitten välillä lisättiin siinä sitä suoneen tulevaa lääkitystä, oiskohan sekin ollut kipuun?
Anyway, ensin siis puudutettiin vähän sieltä sisältä ja aloitettiin se keräys. Nipisteli välillä ja tuntui vähän epämukavalta, mutta enpä sanoisi että se varsinaisesti olisi sattunut sen kummemmin. Tuntui ettei kauheasti olisi aikaa mennyt (taas vaihteeksi) mutta ilmeisesti koko hommassa meni joku puolisen tuntia. Kovat on lääkkeet, propsit siitä! Sitten hipsuteltiin heräämön puolelle ja kääriydyttiin pariin vilttiin horrostamaan, väsytti niin vietävästi! Siellä sitä sitten välillä syötiin ja juotiin, sain jonkun litran suolaliuoshässäkänkin siihen kädessä olevaan kanyyliin kiinni.
Ja sitten varmaan siihen mielenkiintoisimpaan asiaan eli paljonko tuli munasoluja kerättyä. Kokonaiset 19 kappaletta! Voi kuulkaa siinä vaiheessa ei olisi iloisempi voinut olla, keräys oli vallan onnistunut! Muutaman viikon päästä on jälkitarkastus, joten silloin voin kysellä että onko raskautta alkanut. Toivottavasti!
Jälkioireina tuosta toimenpiteestä nyt on ollut alavatsan turvotusta ja pientä kipua, varsinkin sillon jos yrittää nousta istuma-asennosta seisomaan. On pitänyt olla vähän hitaampi näissä liikkeissään. Lisäksi tiputteluvuotoa on tullut nämä muutamat päivät, kaipa se joskus aikanaan loppuu.
Mutta loppu hyvin kaikki hyvin! Katsotaan milloin tulee seuraava kerta ;)
keskiviikko 7. lokakuuta 2015
lauantai 3. lokakuuta 2015
Viimeisiä viedään
Nyt on sitten viimeisetkin piikit pistetty nahkaan. Näky ei tällä hetkellä ole kyllä alavatsassa kovin kaunis; sen lisäksi että on turvotusta, niin onnistuin myös jotenkin ilmeisesti kahtena kertana pistämään johonkin lihakseen tai muuhun, sillä nyt on kauniit mustelmat koristamassa ihoa. Se eka oli kyllä aika jännä, nimittäin jo pistäessä tuntui että menee väärään paikkaan, heti sen jälkeen pistoskohdassa tuntui pieni kova kumpare ja ihan siinä sitten minuutin sisään alkoi jo mustelma syntyä ja levittäytyä laajemmalle alueelle.. pelottavaa..
Oli nyt siis vähän vaikea päättää, että minne lykkää nuo kaksi irrotuspistosta kun iho on jo valmiiksi sininen. Kyllä sieltä sitten löytyi ihan hyvät kohdat, sattui vaan niin pirusti. Oli muutenkin käynyt pieni ajatusvirhe noiden kanssa, nimittäin olin laittanu puhelimeen muistutukseksi kellonajan koska ottaa ne, mutta onneksi satuin vilkaisemaan hyvissä ajoin sillä kaiku-palvelusta oli tullut muistutusviesti sen ottamisesta. Ei siinä muuten mutta olin oman muistutukseni laittanut tuntia myöhemmäksi mitä ne olisi pitänyt ottaa.. Noh, oli tuossa sitten sellainen viiden minuutin kehys piikittää :D Eipä tarvinnut henkisesti valmistautua mitenkään ja stressata! Pikkasen saattoi tulla kiire.
Nyt sitten vaan toivotaan ja odotetaan että minkälainen lopputulos on. Se alkuviikon paineen tuntu on loppunut, joten pieni pelko on että mokomat solut olisivat ennenaikaisesti lähteneet liikkeelle. Toivottavasti ei. Ylihuomenna punktio eli keräys, jänskättää! Ja pewottaa :( Koska se saattaa hyvinkin olla tuskallisempaa mitä viimeeksi, mutta onneksi sieltä saa kunnon lääkitykset. Jaiks!
Oli nyt siis vähän vaikea päättää, että minne lykkää nuo kaksi irrotuspistosta kun iho on jo valmiiksi sininen. Kyllä sieltä sitten löytyi ihan hyvät kohdat, sattui vaan niin pirusti. Oli muutenkin käynyt pieni ajatusvirhe noiden kanssa, nimittäin olin laittanu puhelimeen muistutukseksi kellonajan koska ottaa ne, mutta onneksi satuin vilkaisemaan hyvissä ajoin sillä kaiku-palvelusta oli tullut muistutusviesti sen ottamisesta. Ei siinä muuten mutta olin oman muistutukseni laittanut tuntia myöhemmäksi mitä ne olisi pitänyt ottaa.. Noh, oli tuossa sitten sellainen viiden minuutin kehys piikittää :D Eipä tarvinnut henkisesti valmistautua mitenkään ja stressata! Pikkasen saattoi tulla kiire.
Nyt sitten vaan toivotaan ja odotetaan että minkälainen lopputulos on. Se alkuviikon paineen tuntu on loppunut, joten pieni pelko on että mokomat solut olisivat ennenaikaisesti lähteneet liikkeelle. Toivottavasti ei. Ylihuomenna punktio eli keräys, jänskättää! Ja pewottaa :( Koska se saattaa hyvinkin olla tuskallisempaa mitä viimeeksi, mutta onneksi sieltä saa kunnon lääkitykset. Jaiks!
 |
| Auts??? |
keskiviikko 30. syyskuuta 2015
Ultrapäivä
Jauh!
Kävin tänään ultrassa katsomassa kuinka munat voi. Ja hyvinhän ne kuulemma! Hienosti olivat kasvaneet, laskujen mukaan siellä oli 15 hyvänkokoista. Ei sen puolen, olo on vähän ollutkin sen mukainen. Viime päivinä on jatkuvasti tuntunut sellaista painetta alavatsassa, pientä kolotustakin välillä. Lisäksi erinäisten paikkojen aristusta. Vähän niinkuin olisi kuukautiset tulossa, ei tunnu kivalta. Mutta ei voi mitään, viljelymaataan kun pitää ravita jotta saadaan kunnon sato aikaiseksi.
Eli hyviä uutisia siis, tuo Elonva-pistos on tehonnut aika täydesti. Mutta meikäläinen myös mokasi vähän. Tuo ensimmäinen jarrupistos kun tuli laitettua pari päivää sitten, niin se olisi myös eilen tarvinnut laittaa, eli joka päivä.. Enhän minä sitä taas sitten tajunnut, kun seurasin vaan sitä annettua kalenteria, eikä missään lukenut että koska otetaan mitäkin. Hups. Noh, otin sitten klinikalla pistoksen ja nyt ne sitten siirtyvätkin aamuisin tehtäväksi. Tuplahups.
Nyt sitten kaksi päivää tulee otettua kasvattavaa ainetta ja kolme päivää jarruttavaa ainetta. Lisäksi parin päivän päästä illalla pitää ottaa se irrotuspistos, ja maanantaina onkin sitten se suuri päivä tiedossa. Vielä kun saisi saattajan mukaan niin olisi kiva.. Nimittäin kun varmaksi luulleeni ihminen ei sitten oikein olekaan enää tulossa, niin hätähän tässä kohta iskee. Kaipa jonkun saan lahjottua mukaan.
Lainatakseni erään mainoksen sanoja: Tässähän paisuu kuin pullataikina! Tuntuu ikävältä, ja vielä pitäisi sinnitellä viitisen päivää. Aijai, mitäköhän siitä tulee. Pyöräily teki kipeää matkalla kotiin, varsinkin kaikki pienet pomput. Ilolla siis odotan taas punktiopäivää kun kaiken tuntee vieläkin selkeämmin. Ja illalla pitäisi mennä vielä harkkohinkin, onneksi ei mitään urheiluun liittyvää, mutta kuitenkin. Huhhuh. Eipä tässä muuta tällä erää!
Kävin tänään ultrassa katsomassa kuinka munat voi. Ja hyvinhän ne kuulemma! Hienosti olivat kasvaneet, laskujen mukaan siellä oli 15 hyvänkokoista. Ei sen puolen, olo on vähän ollutkin sen mukainen. Viime päivinä on jatkuvasti tuntunut sellaista painetta alavatsassa, pientä kolotustakin välillä. Lisäksi erinäisten paikkojen aristusta. Vähän niinkuin olisi kuukautiset tulossa, ei tunnu kivalta. Mutta ei voi mitään, viljelymaataan kun pitää ravita jotta saadaan kunnon sato aikaiseksi.
Eli hyviä uutisia siis, tuo Elonva-pistos on tehonnut aika täydesti. Mutta meikäläinen myös mokasi vähän. Tuo ensimmäinen jarrupistos kun tuli laitettua pari päivää sitten, niin se olisi myös eilen tarvinnut laittaa, eli joka päivä.. Enhän minä sitä taas sitten tajunnut, kun seurasin vaan sitä annettua kalenteria, eikä missään lukenut että koska otetaan mitäkin. Hups. Noh, otin sitten klinikalla pistoksen ja nyt ne sitten siirtyvätkin aamuisin tehtäväksi. Tuplahups.
Nyt sitten kaksi päivää tulee otettua kasvattavaa ainetta ja kolme päivää jarruttavaa ainetta. Lisäksi parin päivän päästä illalla pitää ottaa se irrotuspistos, ja maanantaina onkin sitten se suuri päivä tiedossa. Vielä kun saisi saattajan mukaan niin olisi kiva.. Nimittäin kun varmaksi luulleeni ihminen ei sitten oikein olekaan enää tulossa, niin hätähän tässä kohta iskee. Kaipa jonkun saan lahjottua mukaan.
Lainatakseni erään mainoksen sanoja: Tässähän paisuu kuin pullataikina! Tuntuu ikävältä, ja vielä pitäisi sinnitellä viitisen päivää. Aijai, mitäköhän siitä tulee. Pyöräily teki kipeää matkalla kotiin, varsinkin kaikki pienet pomput. Ilolla siis odotan taas punktiopäivää kun kaiken tuntee vieläkin selkeämmin. Ja illalla pitäisi mennä vielä harkkohinkin, onneksi ei mitään urheiluun liittyvää, mutta kuitenkin. Huhhuh. Eipä tässä muuta tällä erää!
maanantai 28. syyskuuta 2015
Pistoksia pistoksia
Nonni. Unohtui laittaa postaus siitä ensimmäisestä pistoksesta, ja nyt tuli jo otettua seuraavakin joten yhdistetään siis.
Ensimmäinen pistos siis tapahtui jo neljä päivää sitten. Vaikka kyseessä olikin tosi monimutkaisen näköinen kapistus ja pelkäsin hieman taas vaihteeksi sitä itse pistämistä ja kuinka paljon se sattuu, niin huoli oli täysin turha. Ruisku oli helppo valmistella ja itse pistäminen tapahtuikin sitten ihan vahingossa, se vaan hujahti sisään eikä tuntunut missään! :D Hah!
Nyt sitten oli aika ottaa ensimmäinen jarruttava pistos, ja se sitten tuntuikin ilkeältä. Ja tuntuu edelleen. Neula taisi olla paksumpi, mutta nipisti ainakin ihan kiitettävästi ja hitaana tekijänä ei meinannut mennä ihon läpi. Lisäksi nyt jälkikäteen pistoskohtaa jomottaa ilkeästi. Ei parane tehdä mitään suurempaa liikerataa.
Parin päivän päästä olisi sitten ensimmäinen ultra, joten sitten saadaan tietää miten hyvin on vaikuttaneet nuo pistokset. Huh, pelottaa hieman, viime projektista kun jäi vähän traumat kun ei onnistunut.. Noh, sen näkee sitten!
Ensimmäinen pistos siis tapahtui jo neljä päivää sitten. Vaikka kyseessä olikin tosi monimutkaisen näköinen kapistus ja pelkäsin hieman taas vaihteeksi sitä itse pistämistä ja kuinka paljon se sattuu, niin huoli oli täysin turha. Ruisku oli helppo valmistella ja itse pistäminen tapahtuikin sitten ihan vahingossa, se vaan hujahti sisään eikä tuntunut missään! :D Hah!
Nyt sitten oli aika ottaa ensimmäinen jarruttava pistos, ja se sitten tuntuikin ilkeältä. Ja tuntuu edelleen. Neula taisi olla paksumpi, mutta nipisti ainakin ihan kiitettävästi ja hitaana tekijänä ei meinannut mennä ihon läpi. Lisäksi nyt jälkikäteen pistoskohtaa jomottaa ilkeästi. Ei parane tehdä mitään suurempaa liikerataa.
Parin päivän päästä olisi sitten ensimmäinen ultra, joten sitten saadaan tietää miten hyvin on vaikuttaneet nuo pistokset. Huh, pelottaa hieman, viime projektista kun jäi vähän traumat kun ei onnistunut.. Noh, sen näkee sitten!
keskiviikko 2. syyskuuta 2015
Uusi yritys
No niin!
Asiahan on sillä lailla, että tänä vuonna aion yrittää uudelleen munasolujen luovutusta. Tällä kertaa vain olenkin sitten toisen kaupungin yksikössä (ihan vain muuton takia). Olen ollut yhteydessä klinikkaan, ja kaikki tarpeelliset alkuhaastattelut ja näytteiden otot on tehty. Kromosomeja ei tietenkään tarvinnut uudelleen tutkia, vain veri- ja pissanäytteet. Lisäksi tämän yksikön lääkäri on ollut yhteydessä edellisen klinikan henkilökuntaan, ja he ovat vähän keskustelleet miten nyt kannattaisi toimia ettei edellinen lopputulos toistuisi.
Aloitan siis pistämiset jo tässä kuussa, mutta pistoslääkkeet onkin osittain erilaiset. Viime kerralla oli se jokin lääke (jota en nyt jaksa lähteä teksteistä tarkistamaan nimeltä), mitä pistettiin joka päivä silloin alkuun. Nyt minulla on käytössä vaihtoehtoinen lääke, Elonva, joka pistetään vain kerran ja se toimii 7 päivän ajan. Homma siis helpottuu huomattavasti! Ja arvatkaas kuinka kallis lääke on kyseessä.. Tuo yksi kyseinen ruisku/pistos maksaa noin 650e. Että silla lailla. Orgalutran on edelleen kyllä sitten käytössä, eli jarrupistos. Irrotuspistos tuleekin sitten mukaan loppupuolella, muistaakseni sitä ei vielä annettu.
Anyway! Uutta yritystä siis ollaan saamassa aikaan. Toivon todellakin että tällä kertaa kaikki menee hyvin ja vastaanottavakin osapuoli saa itselleen jotain. Kyselin nimittäin jonotusaikoja ko. klinikan lapsettomuushoitoihin, niin kuulemma 14kk. Ajatelkaa, joudut odottamaan vuoroasi yli vuoden, eikä siltikään ole takuita että saa lapsen. Suositelkaa siis kavereille ja muille tutuille, jotta saadaan sanaa levitetyksi. Vaiva ei ole suuri loppujen lopuksi, ja korvauksiakin tuosta saa. Ja siitä tulee itselle hyvä mieli!
Olkaa siis ihania ja auttavaisia ihmisiä, levittäkää iloa muillekin <3
Asiahan on sillä lailla, että tänä vuonna aion yrittää uudelleen munasolujen luovutusta. Tällä kertaa vain olenkin sitten toisen kaupungin yksikössä (ihan vain muuton takia). Olen ollut yhteydessä klinikkaan, ja kaikki tarpeelliset alkuhaastattelut ja näytteiden otot on tehty. Kromosomeja ei tietenkään tarvinnut uudelleen tutkia, vain veri- ja pissanäytteet. Lisäksi tämän yksikön lääkäri on ollut yhteydessä edellisen klinikan henkilökuntaan, ja he ovat vähän keskustelleet miten nyt kannattaisi toimia ettei edellinen lopputulos toistuisi.
Aloitan siis pistämiset jo tässä kuussa, mutta pistoslääkkeet onkin osittain erilaiset. Viime kerralla oli se jokin lääke (jota en nyt jaksa lähteä teksteistä tarkistamaan nimeltä), mitä pistettiin joka päivä silloin alkuun. Nyt minulla on käytössä vaihtoehtoinen lääke, Elonva, joka pistetään vain kerran ja se toimii 7 päivän ajan. Homma siis helpottuu huomattavasti! Ja arvatkaas kuinka kallis lääke on kyseessä.. Tuo yksi kyseinen ruisku/pistos maksaa noin 650e. Että silla lailla. Orgalutran on edelleen kyllä sitten käytössä, eli jarrupistos. Irrotuspistos tuleekin sitten mukaan loppupuolella, muistaakseni sitä ei vielä annettu.
Anyway! Uutta yritystä siis ollaan saamassa aikaan. Toivon todellakin että tällä kertaa kaikki menee hyvin ja vastaanottavakin osapuoli saa itselleen jotain. Kyselin nimittäin jonotusaikoja ko. klinikan lapsettomuushoitoihin, niin kuulemma 14kk. Ajatelkaa, joudut odottamaan vuoroasi yli vuoden, eikä siltikään ole takuita että saa lapsen. Suositelkaa siis kavereille ja muille tutuille, jotta saadaan sanaa levitetyksi. Vaiva ei ole suuri loppujen lopuksi, ja korvauksiakin tuosta saa. Ja siitä tulee itselle hyvä mieli!
Olkaa siis ihania ja auttavaisia ihmisiä, levittäkää iloa muillekin <3
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)